tiistai 25. helmikuuta 2020

vapaa-ajan puuhaa

Leikkien lisäksi meillä oli muutama vapaa-ajan puuha. Yhtenä pienenä mokana meillä kävi, että kukaan ei muistanut yleisölle mainostaa kunnolla sivuaktiviteetteja. Onneksi niiden "suorituspaikat" oli näkyvillä, niin ihmiset itse löysivät paikalle.

Vieraskirjalappuset


Meillä ei juhlapaikalla ollut vieraskirjaa ollenkaan, vaan vieraat saivat jättää meille tervehdykset lappusilla. Vinkkejä haimme seuraaviin. Vinkit kestävään avioliittoon. Jos alkaa ärsyttää, kannattaa? Ehdotuksia mahdollisten tulevien lastemme nimeksi. Kaikkiin kohtiin saatiin erittäin lennokkaita ja hyviäkin vastauksia. Näitä on mukava lueskellä kiikkustuolissa vanhana.


Vapaa rupattelu 

En tiedä jäikö tätä vapaata aikaa hieman liikaakin jonkun mielestä. Mutta ainakin pääsi kaikkien kanssa vaihtamaan pari sanaa. Tämä oli itselle ainakin mukavaa, koska harvoin sitä näkee näin monta läheistä ihmistä kokoontuneena yhteen.


Valokuvausseinä


Alun vieraskuvauksen jälkeen seinä oli kaikkien vapaassa käytössä. Meillä oli lisäksi muutama tekstilappunen ja kehys tätä kuvausta värittämään. Mulla ei oo pelkistä tekstilapuista kuvia, mutta teksteinä meillä oli mm. tulin ku täältä saa kaakkua, ristus notta moon pöhönäs ja kaikki saa, mutta komiat ensi.

Kuvausseinä toimi niin, että jokainen sai kuvata omalla kännykällään tai nykäisemällä meidän kuvaajaa hihasta. Jonkin aikaa pohdin täytyisikö aseistaa mun kamera kuvausta varten, mutta tämä toimi erittäin hyvin ilman sen ihmeellisempää kuvausvälineistöä. Osalle vieraista olenkin nyt lähettänyt whatsappilla kuvia, joten kuvat ovat päätyneet oikeille omistejillekin. 


-Elina

tiistai 18. helmikuuta 2020

häävalssi, tanssia ja heitot

Kahvin jälkeen alkoi bändin setit meidän häävalssin johdolla. Hääbändimme Amorin Nuolet sovitti toivehäävalssimme Mintun ja Vernerin häävalssin tanssittavampaan muotoon. Onneksi saatiin uudelleen sovitettu versio testikuunteluun, niin päästiin muutamaan otteeseen sen tahdissa aiemmin jo harjoittelemaan.



Meidän häävalssin jälkeinen valssi tanssittiin munvanhempien kanssa ja muu juhlaväki sai liittyä jo mukaan. 


Bändi soitti kolme 45 min settiä. Ensimmäinen alkoi klo 20:00 ja oli pääasiassa tanssimusiikkia. Yhdeksältä ja kymmeneltä alkaneet setit olivat sitten paljon menevämpää musiikkia. Aivan viimeisenä biisinä bändi soitti Hurricanesin Get On ja lähes kaikki paikalla olleista vieraista löytyi tanssilattialta. Bändikin kiitteli meidän vieraitamme tästä innokkaasta osallistumisesta. Etenkin, kun päivä oli ollut aivan tuskaisen lämmin.



Ensimmäisen tauon aikana pidimme kimpun ja sukkanauhan heitot. Me päätimme toteuttaa heitot sukupuolineutralilla tavalla. Kummatkin heitettiin yhtä aikaa, eikä siis ollut väliä nappasiko kukan vai sukkanauhan. 


Kukan nappasi yksi mun kavereista ja sukkanauhan mun veli. Hauskasti kummankin kiinniottajan häät on tulossa tulevina kesinä.


-Elina

lauantai 8. helmikuuta 2020

juomatarjoilut

Kahvin jälkeen meillä avautui alkoholitarjoilu. Tarjolla oli kahta eri boolia sekä sekalainen kattaus mietoja. Kaikki alkoholit ostimme Suomesta ja hyödyksi käytettiin erilaisia tarjouksia. 



Bestmanit laittamassa juomia tarjolle.


Päädyttiin loppujen lopuksi ostamaan juomat Suomesta, koska pienellä laskutoimituksella todettiin, että reissu Etälä-Pohjanmaalta Viroon bensakuluineen on suunnilleen saman hintainen, kuin juomat täältä ostettuna.
Vaikeinta oli hahmottaa juomien oikea määrällinen tarve. Mun suvussa kaikki osaa kyllä ottaa, mutta se ottaminen ei oo mikään välttämättömyys. Maurilla puolelta suku on lähes päinvastainen. Ja tämän lisäksi on varsin nautiskelevia kavereita kummallakin.
Alustavasti lakeskelin, että 125 vieraasta noin 90 henkeä saattaisi ottaa edes yhden annoksen jotain. Tästä lähdin laskemaan jokaiselle 6 annosta mietoa ja muutama lasi boolia päälle. Sit mukaa kuitenkin, kun juomia hankittiin päädyttiin loppujen lopuksi seuraaviin määriin.

MIEDOT

Lidl Vodka Lime lonkero 5,5% 12 tlk x 0,33l
Lidl Kalens lonkero 24 tlk x 0,5l
Nobelaner olut Lidl  54 tlk x 0,33l
Upsider päärynäsiideri 72 tlk x 0,33l
Karjala olut 126 tlk x 0,33l
Kukko olut 24 tlk x 0,33l
Olvi karpelolokero 18 tlk x 0,33l
Rainbow päärynäsiideri 12 tlk x 0,33l
Sandels olut 24 tlk x 0,33l
Karhu olut 24 tlk x0,33l

yht. 390 tlk jäi 6 tlk karpalolonkeroa ja 6 tlk päärynäsiideriä

VÄKEVÄT 

Minttuviina 4 x 0,5l
Jameson viski 2 x 0,7l

Minttuviinaa sai nauttia shotteina, ja niiden suosio yllätti mut totaalisesti. Viskiä jäi 1/3 pulloa.

BOOLIIN

Koskenkorva viina 6 x 1l
Hartwall Vishy 24 x 0,33l
Lidl kivennäisvesi 6 x 1,5l
Lidl Freeway vadelmalimonadi 6 x 1,5l
Karpalomehu 5 x 1l
Appelsiinimehu 5 x 1l

Näistä tehtiin kahta boolia; vadelmabooli ja sex on the beach -booli. Vadelma booli meni kuumille kiville, mutta toista boolia jäi noin 3l. Tämän lisäksi yksi viinapullo jäi ylimääräiseksi, jonka kuitenkin bestman tarjoili vieraille raakana. :D Tarvikkeista jäi myös 4 plo Lidl kivennäisvettä sekä 4 plo vadelmalimonadia.

ALKOHOLITON

Spring vichy vadelma-sitruuna 6 x 0,3l
Spring vichy karhunvatukka 6 x 0,3l
Ziip Aqua Lemon 24 x 0,33l
Ziip Jaffa 24 x 0,33l
Ziip Cola 24 x 0,33l
+ mehua

Kuuman päivän vuoksi vichyjä olisi voinut olla enemmänkin. Haluttiin, että valinnanvaraa alkoholittomissa on myös rutkasti. Näistä  jäi Jaffaa 10 plo, Colaa 6 plo ja Aqua Lemonia 1 plo.

VIINIT

Valkoviini Rudesheimer Rosengarten 2018 20 x 0,75l
punaviini 3 x 3l

Meillä oli alunperin tarkoitus tarjota vaan valkoviiniä. Mun isä on kuitenkin enenmmän punaviinin ystävä, niin hän kävi hakemassa vielä punaviiniä kolme hanapönikkää. Punaviinien hankinta ei kuitenkaan aivan turhaa ollut, koska niitä jäi vain 1,75l. Valkoviiniä puolestaan olisi mennyt enemmänkin, sillä niitä olisi voinut nautiskella enemmänkin illan lomassa.

Juomien määrä siis oli aivan parahiksi. Nopeasti laskettuna loppujen lopuksi vieraista noin puolet nauttivat alkoholia. Yhteensä rahaa näihin juomiin upposi 928€ joten sopivasti alitettiin mun budjetoima 1000€. Olen enemmän kuin tyytyväinen siihen, että päätettiin nähdä hieman vaivaa tarjousten seurailussa ja hintavertailussa ja hankkia juomat kotikonnuilta.

-Elina

tiistai 21. tammikuuta 2020

morsiusparin ryöstö

Pohdin jo aiemmin tässä tekstissä onko morsiamen ryöstö uhka vai mahdollisuus. Itse näin sen mahdollisuutena uudistetulla twistillä. Ajatus morsiusparin ryöstöstä muovautui aika nopeasti mielessäni. Muistaakseni olin vastaavasta kuullut jossain toteutettaneen. Myös ajatus miten palauttaa hääpari muodostui aika kivuttomasti. Ehdottomasti halusimme isämme puuhastelevan jotain yhdessä. Bestmanien kontoille jäi pohdinta pienestä tehtävästä. Itsellä oli mielessä "emännän mökötysmökki" eli linnunpöntön rakentaminen, mutta siinä olisi varmasti mennyt liikaa aikaa.

Ryöstö ajoitettiin tapahtuvan kahvituksen aikana, että varmasti suurinosa porukasta on paikalla. 

Olin ihan hämilläni, kun ryöstäjät suuntas vaan sulhon kimppuun. Onko ne vaihtanu suunnitelman lennossa?
Mutta pääsinpäs itsekin ryöstettäväksi.
Sitten pääsivätkin appiukot hommiin. Heidän tehtävänä oli etsiä osat ja koota maitokärryt, joilla hääpari tulisi palauttaa.




Meille hauskinta tässä pikkuruisessa tehtävässä oli se, että meidän isillä on ihan erilaiset tavat työskennellä. Maurin isän täytyy kaikki pohtia mielessä ennen tekemistä ja mun isä on enemmän tuumasta toimeen ja ajatellaan vasta kun meni vähä päin prinkkalaa. Kuulemani mukaan tässäkin tehtävässä Maurin isä oli jo todennu, että ei tämä oo oikea ruuvi tähän ja mun isä oli vieressä tokassu: "kyllä se sinne menee". Siis osathan oli vaan vähän sinne päin. Esimerkiksi renkaat oli vanhasta pyörästä, kun alkuperäiset oli niin huonossa kunnossa. Joten pientä lisähaastetta jo siinä.


No onneksi tarpeelliset osat löytyi, kasaaminen onnistui ja hääpari saatiin palautettua. 



Ja juhlat saivat jatkua.

-Elina

tiistai 3. joulukuuta 2019

kaffia ja kaakkua

Hei kaikille pitkästä aikaa!

 Kakut eivät paljon muuttuneet näistä suunnitelmista. Tarjolla oli "pääkakku" suklainen nakukakku, jossa oli appelsiininen suklaatäyte, Mustaherukkainen juustokakku, nämä olivat minun käsialaani.


suklainen nakukakku ja mustaherukkajuustokakku
Ihanan äitini puolestaan teki; suklainen kuivakakku, vanilijainen kääretorttu, porkkanakakkua sekä herrasväen pikkuleipiä. Näiden lisäksi tarjoilimme myös Geisha konvehteja ja muumitikkareita.



Työmääränä kakkuje teko ei ollut mikään suuri. Oikeastaan isoimman työn vaati pakastuksen ja teon suunnittelu, sillä lopussa kylmätilat olivat vähän kortilla. Onnkesi sain apua ihanalta ystävältäni kakkujen pakastuksessa. Tein siis omat kakkuni valmiiksi pakkaseen täytettynä, häiden aattona sitten tehtiin niihin viimeistelevät pursotukset.

-Elina

maanantai 19. elokuuta 2019

puheita ja pari leikkiä

viimeiset neuvottelut ennen ohjelman alkua
 Ruokailun ja pienen ruuansulattelun jälkeen alkoi ohjelmaosuus. Ensimmäisenä saimme kuunnella kaasojen puheet. Näissä muisteltiin matkaa tapaamisestamme nykypäivään. 



Kaasojen jälkeen pääsi suvun vanhin eli Maurin tällä viikolla 90 vuotta täyttävä mummu ääneen. Hän on kova runoilija ja tarinan kertoja ja häneltä kuulimmekin juttuja Maurin elämän varrelta. 



Halusimme vain kaksi puhetta, sillä se sopi parhaiten juhlamme luonteeseen. Morsiamen isän puheenkin päätimme jättää pois, koska isällä oli tarpeeksi jännitystä laulussaan vihkimisen yhteydessä.

Näiden puheiden jälkeen saimme kuulla kaverini Janeten laulua. Häntä säesti hänen siskonsa ukulelellä ja kappale oli Täydelliset alkp. es. Aurora. Kappale oli Maurin idea ja Janettea pyysin jo aika suunnittelun alkuvaiheessa laulamaan. Hän itse keksi pyytää siskoaan säestämään ja ukulele oli ihanan persoonallinen valinta siihen


Tämän avauksen jälkeen alkoi ensimmäinen ohjelmanumero, tiukka visa hääparista.
Kysymyksinä oli mm. Mikä oli hääparin lemmikkikissojen nimet, Mikä Maurilta meni hajalle ensimmäistä kertaa tullessaan Seinäjoelle sekä Hääparin yhteiset kiinnostuksen kohteet.


Kahdeksasta kysymyksestä parhaiten vastaanneita joukkueita oli kaksi ja kummmatkin tiesivät 7/8. Palkinnoksi jaettiin virvoittavat trip-mehut. Palkinnon keksiminen oli yllättävän vaikeaa, sillä sen tuli sopia tarpeen mukaan myös lapsille. Aluksi ajattelimme jäätelöitä, mutta juhlapaikalla ei ollut pakastinta. Jääkaappikylmät juomat upposivat voittajille kuin kuuma veitsi voihin.



Tähän väliin viimeisenä ohjelmanumerona oli kaasojen ideoima välijumppa. Juhlaväelle jaettiin paperi ja eri kohtien mukaan vieraiden oli noustava ylös. Meidän tehtävänämme oli arvata mikä oli juhlavieraiden nousemisen syy. Loppujen lopuksi ei tämä leikki ollut niin kovin miellyttävä helteellä, mutta onneksi kaikki vieraat kuitenkin osallistuivat innokkaasti.


-Elina


sunnuntai 11. elokuuta 2019

onnittelut ja suoraa syömään

Juhlapaikalle päästyämme kokoonnuimme ensin koko joukon voimin ulos. Siellä Maurin bestman H piti pienen alkujuonnon. Näiden tervetulosanojen myötä juhlijat tulivat sisälle perinteiseen onnittelujonoon. Onnittelujonosta halusin pitää kiinni, sillä se on kiva tapa päästä juttelemaan kaikkien vieraiden kanssa.

Meidän juhlissa ei tarjottu mitään alkumaljoja, sillä halusimme juhlan alun olevan nopea. Toki alkukokoontumisen aikana olisi ollut mahdollisuus onnittelumaljoille, kun sää salli kokoontumisen ulkona. Mikäli kuitenkin olisi satanut ja tervetulopuhe olisi pitänyt pitää sisätiloissa, ei onnittelumaljoille olisi ollut oikein hyvää tilaa. Joten päädyimme ratkaisuus olla tarjoamatta onittelumaljoja.


Onnitteluista selvittyään vieraat pääsivat etsimään istumapaikkaansa. Pyrimme myös, että suurimmasta osasta vieraista olisi otettu kuva paris-/perhekunnittain. Siis näistä pariskuntakuvista tuli niin hienoja, että mun äitikin päätyi laittamaan heidän kuvansa esiin kehyksiin lapsuudenkotiini.


Kun kuvat ja paikat olivat löytyneet, saivat vieraat siirtyä suoraa ottamaan ruokaa. Käytännössä me haimme ruokamme viimeisenä, kun olimme onnitteluista päässeet. Näin ollen vältyttiin alun turhasta pönötyksestä ja nälkäiset vieraamme saivat vatsoilleen täytettä.

ruokalista
Täällä aiemmin kerroin jo meidän menun rakentamisesta ja siitä kuinka meille ei tullut virallista pitopalvelua. Keittiöllä hääräsi veljeni anoppi, kaimani Elina. Apureikseen hän sai veljeni kihlatun kaksi kaveria. On se näin jälkeen päin ajateltuna uskomatonta, kuinka onnekasta on omistaa ympärillään avuliaita ihmisiä. ♥

Pääruuan eli nyhtöpossun Mauri sekä äitini valmisti valmiiksi pakkaseen, josta sen sai vaan sulattaa ja lämmittää juhlapäiväksemme. Tämän lisäksi valmistimme kasvisruuaksi täytettyjä paprikoita, jotka täytimme myös valmiiksi häidemme aattona. Elinalle jäikin tehtäväksi vaan pilkkoa salaattipöytään ainekset, keittää, paistaa ja lämmittää tarvittavat ruuat sekä laittaa ne esille. Onneksi hänkin pääsi paikalle jo hääaattona, niin pilkkomiset saatiin silloin jo hyvään malliin.


Ruuasta saimmekin vaan hyvää palautetta. Nopeasti laskettuna ruokien raaka-aineet maksoivat yhteensä noin 330€. Tätä edesauttoi se, että tarjottavat perunat sekä maito saatiin vanhempieni maatilalta. Myös puolukkasurvokseen käytetyt puolukat löytyi äitini pakkasesta. Siis lähiruokaa parhaimmillaan. Saimme myös jotain alennusta hakiessamme raaka-aineita suoraa Valion tehtaanmyymälästä sekä muuten tutkien kauppojen tarjouksia.

-Elina 


maanantai 29. heinäkuuta 2019

vuodet vieriä saa - vihkiminen osa 2

"Tahdon" jälkeen oli koko vihkimisen kohokohta, nimittäin rakas isäni lauloi kanttorimme säestämänä Juha Tapion kappaleen Vuodet vieriä saa. Olin henkisesti varautunut kyynelryöppyyn, mutta nenäliina puuttui. Ensihätään Mauri ritarillisesti veti taskuliinansa esiin. Ele sai ainakin papin hymyilemään. Onneksi äitini on valveutuneempi nenäliinan kantaja, joten kaasojen avustuksella kulkeutui äidiltä nästyykin lainaan.
"Mä muistelen taaksepäin
Kai haavamme arpeen
On umpeutuneet
Toisillemme siks näin
Oomme edelleen tarpeen
Niissä yhteen kasvaneet"


Laulun lisäksi sisällytimme vihkikaavaan virren. Ainkin oma sukuni on musikaalista sorttia joten virsi oli ihan mukava keino aktivoida hääkansaa.

bestmanit jo pohtimassa tulevaa


Poistumismarssiksi valitsimme Marko Hakanpään Trumpettisävelmän. Siirryimme urkuparvelle odottamaan, että vieraat pääsevät ulos. Kun suurin häly oli eteisestä laantunut uskaltauduimme ulos. Bestmanit avasivat kirkon ovet sekä esittelivät meidät herra ja rouva Korpelana. Tämän jälkeen astelimme raikuvien aploodien saattelemana kohti kadun päätä ja hääkyyttiämme.


Hääautona meillä oli Maurin työnantajalta lainattu Scania. Aluksi en oikein lämmennyt rekka-ajatukselle hääautona, mutta täytyy sanoa, että oli se vaan pramee.


Niin vaan morsiankin pääsi kytille.
Ja niin alkoi matkamme kohti juhlapaikkaa.

-Elina

torstai 18. heinäkuuta 2019

sormukset hukassa - vihkiminen osa1

Kello oli noin puoli kolme, kun siirryimme potrettikuvauksesta sakastiin odottelemaan. Toisaalta onneksi aikaa jäi, koska juuri potrettien jälkeen huomasimme, että sormukset ei oo Maurin mukana. Muutaman puhelun jälkeen selvisi, että Mauri oli jättänyt sormukset mun veljen autoon. Auto oli Maurin kaverilla lainassa, kun hän vielä kävi vaihtamassa vaatteet. Onneksi sormukset ehti  hienosti ennen vihkimistä bestmaneille.


viimeiset kiristykset ja sitte mennään
Siinä vaiheessa, kun siirryimme isäni kanssa suntion johdolla eteiseen, alkoi pieni jännitys. Ensimmäistä, ja näin jälkeen päin ajateltuna viimeistä, kertaa koko päivänä jännitti. Jännitys kuitenkin hälveni, kun Toivo Kuulan häämarssin ensimmäiset sävelet pianolla säestettynä kajahti. Mikäli joltain vielä puuttuu sisääntuloon marssi, niin suosittelen tutustumaan tähän pianoversioon täältä. Edelleen se tuo kyllä hymyn huulille ja sydämen pamppailemaan.


sulhoa jännittää


Aivan vihkitilaisuuden aluksi sytytettiin muistokynttilä Maurin äidin muistolle. Jo tässä kohtaa meinasi oma kyynelkanavani pettää, mutta onneksi pääsin vielä "jaloilleni" suhteellisen nopeasti. Nyyhkytyksestä päätellen, taisi usealla Maurin sukulaisistakin kyynelkanavat aktivoitua.


 Kaasoni M luki raamatunkohdan, johon olimme valinneet 1. kirje Korinttilaisille 13 1-7. Tämä on se varmaan yleisimmin häissä luettu teksti. Vaikka miten olisimme halunneet olla erilaisia, niin myönnettäköön tämä on vaan niin ihana kohta. "Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii."


Pappi vertasi vihkipuheessaan elämää tandempyörällä ajoon. Ja muuta en oikeastaan muistakaan. Onneksi kaikki on videolla. Pappimme oli kyllä sopiva meidän makuumme. Vihkiminen oli tilaisuutena rento, mutta ei kuitenkaan unohdettu, miksi olimme kirkossa. Vaikka emme olekaan mitään kiihkouskovaisia, niin itse uskon johonkin. Uskon, että kaikkien elämänvaiheet on osa jotain suurta ajatusta. Me vaan näemme vasta jälkikäteen, miksi kaiken menneisyydessä piti tapahtua niinkuin tapahtui


sormukset tiskiin

Jatkan vihkimisestä vielä toisessa osassa, kun tuntuu, että tekstiä tästä syntyy.
Kuvat Kankaanpään Valokuvaamo

-Elina