vahingon kautta voittoon

Meikkityyliltäni oon aika hullu highlighterlady ja sen lisäksi oon rakastunut huulipuniin. Mitä räikeämpää punaa, sen parempi. Trendikkäät nudehuulet eivät oikeastaan herätä mussa mitään tunteita. Häämeikkiin oon ajajtellu tummempia silmiä, mutta muuten kuulasta meikkiä. Eli häissä mua ei nähdä kirkkaanpinkillä huulilla.

Ja tästä aasinsiltana päästäänkin tähän huulituotteeseen, joka tarttui ihan sattumalta kaupasta mukaan.

Näin joulun alla ettin jotain joulunpunaista huulipunaa. Testailin oikeastaan jokaista markettimeikkiä ja etsin oikeaa sävyä, kunnes löysin sen oikean näistä Rimmelin Stay Matteista. Siinä kiiressä nappasin tuotteen hyllystä ja kotona huomasin, että sävy oli kaukana joulunpunaisesta. 

Siitä se ajatus sitten lähtiki. Tämä sävy 210 Rose & Shine on oiva vaihtoehto mulle hääpunaksi. Sen vanhan roosan sävy ihastuttaa mua, mutta ei hyppää silmille. Luulen siis, että sävy sopii täydellisesti tummahkon silmämeikin kanssa.

-Elina

seuraa myös instagramissa

Pitkän harkinnan päätteeksi päätin tehdä hääblogille oman instagram tilin. Ottakaa siis tili haltuun täältä.

-Elina

mitä syötäisiin?

Ruoka on tärkeässä pääosoassa hääjuhlassa. Vihkimisen jälkeen kaikilla on kirkuva nälkä ja pöydän antimet joko pelastavat tai latistavat juhlatuulen.

Meillä Mauri on parempi puolisko keittiössä. Sen bravuureihin kuuluu pääasiassa kaikki lihat. Mun mielenkiinto ei riitä monia tunteja kestävään lihan hauduttamiseen. Yleisimmin mun ruoka-annokset on enemmänkin kaappiyllätyksiä, joihin on sekoitettu vihanneksia ja kanaa/jouhelihaa.

pekoniparsa kuva täältä

Tärkeintä on mun mielestä on, että meidän ruuat on meidän näköisiä sekä monipuolisia. Päällisin puolin aiotaan pitäytyä suhteellisen perinteisessä häämenussa eli lihaa ja kasviksia. Mulle pääasiassa on monipuoliset salaatit ja kasvikset. Maurille taas tärkeintä on miehinen liha-annos. Tässä vaiheessa meidän sukset menevätkin ristiin. 

Maukka on ihastunut ideaan kokonaisesta varraspossusta, joka on kieltämättä juhlava näky. Mutta kun mun kaverin häissä viime kesänä käytettiin tämä "varraspossu -kortti", niin haluan omiin häihini jotain muuta. Mieluusti söisin hääpäivänäni joko nautaa tai kanaa, mutta nämä kummatkin vaihtoehdot ovat kalleimmasta päästä. Jos halutaan pitäytyä vaihtoehto possussa, niin ehkä päädytään nyhtöpossuun. 

Tässä suunnitelmat ruuan suhteen tässä vaiheessa. Jännityksellä odotan mihin sitten päädytäänkään. Esimerkiksi oon täysin ihastunut pekoniparsoihin, koska niissä yhdistyy vihannes ja possu. Kokonaishinta kuitenki saattais nousta liikaa, jos niitä alkais värkätä meidän satapäiselle vierasjoukolle lisukkeeksi.

-Elina

jos olisi rajaton budjetti

Tähän alkuun pieni mainostus Facebookin Hääblogit -ryhmästä, johon saa rohkeasti liittyä kaikki häistä ja hääblogeita kiinnostuneet.

Samaisessa ryhmässä Villakoiria ja kissankarvaa blogin Noora jakoi oman tekstinsä unelmahäistä, jos budjetti olisi rajaton. Siitä inspiroituneena tässä versio mun rajattoman budjetin unelmahäistä.

Unelmahäät pidettäis ehdottomasti kylpylähotellissa, ehkä jopa ulkomailla. Pääasia on kuitenkin koko viikonlopun kestävä kylpylähemmottelu koko vieraspoppoolle. 

kuva

Perinteiset hääjuhlallisuudet olis tietysti lauantaina alkaen vihkimisellä hotellin puutarhassa. Siitä siirryttäisiin juhlatiloihin, jotka olis juhlallisesti koristeltu hyvän maun rajoissa.

Juhla-ateriana runsaasti vihanneksia ja mureaa naudan sisäfilettä. Ja kun ilta hämärtyisi, saisi jokainen hakea meidän piikkiin baarista just niitä drinkkejä mitä tykkää juoda. Taustalla soisi DJ:n laatima soittolista kappaleista, jotka tanssittaa meidät pitkälle aamuyöhön.

Aamulla juhlatunnelma jatkuis brunssin merkeissä. Huoneitakaan ei tarttis luovuttaa siihen perinteiseen puolenpäivän aikaan, vaan saisi ihan rauhassa polskia iltapäivään asti.  

-Elina

miksi naimisiin?

Oon todella vähän joutunu pohtimaan mun ja Maurin suhteen kestävyyttä tässä kolmen vuoden aikana, mutta viime kuussa jostain syystä aloinkin pohtimaan. Olen vahvasti sitä mieltä, että menen vain kerran elämässäni naimisiin ja se on nyt. Mutta mitä jos kymmenen vuoden päästä tunnen itseni uudesti syntyneeksi vähän yli kolmikymppiseksi bisnesnaiseksi, joka ei jaksakkaan katsella partasuun apinointia enää sen kauempaa. Asiasta sulholle vähän huolestuneenakin avauduttuani sai hänen kommenttinsa mieleni yllättäen rauhoittumaan. "No sitten vaan erotaan". Mitäpä sitä kiertelemään. Ikinä ei kuitenkaan tiedä mihin tämä elämä kuljettaa. Pidän ihan normaalina välillä jäädä pohtimaan "elämän suuria kysymyksiä" ja kulkeeko sinne suuntaan mihin haluaa mennä.

kuva

Mulle on ollu aina itsestäänselvää, että päädyn naimisiin ennemmin tai myöhemmin. Kun Maurin kans tavattiin syksyllä 2014, oli mulla takana ehkä elämäni villein kesä. Olin vähän hukassa itseni kanssa.
Nyt kun katsoo taaksepäin noihin meidän alkuaikoihin, en voi olla kuin kiitollinen Maurille. Meidän suhteen syvetes hän sai todistaa kuinka itsekin eheydyin ja muutuin takaisin onnelliseksi omaksi itsekseni. Siihen kuului paljon mun oikkuilua ja epäilyäkin, että toinen on valmis pysymään mun vierellä, eikä kyseessä ole vaan huippuhetken mielenjohde.

Miksi siis menemme naimisiin? Meille se tarkoittaa, kuten varmasti monelle muullekin, elämän mittaista sitoutumista. Tiedämme myös, että ollaan aika hyvä tiimi ja valmiita selviytymään yhdessä, mitä ikinä arjessa vastaan tuleekaan.

-Elina

kakkuja kakkuja

Kovasti oon yrittäny pohtia, millaisia kakkuja meidän kakkubuffettia koristaas. Haluan mahdollisimman monta erilaista, että jokaisen makuun olis jotain. Mulle tärkeää on myös, että suurinosa kakuista olis gluteenittomia ja laktoosittomia/maidottomia.

kuva

Omia "pakko saada" kakkuja on ainakin Porkkanakakku, Mustaherukkakakku ja Redvelvet -kakku. Niiden lisäksi raakakakku olis mainio lisä tarjontaa. Olis varmaan ruvettava harjottelemaan, kun en oo ikinä viä raakakakkua tehny. Oon ajatellu, että kakkubuffettiin kakut tehdään kaikki muut itse paitsi "pääkakku", joka teetetään jollain paikallisella leipurilla.

kuva

 Meidän pääkakku onkin ihan asia erikseen. Mauri haluaisi perinteisemmän kermakakun. Mun mielestä se olis vähän tylsä verrattaen muihin kakkuihin. Sen lisäksi oon syöny itteni ulos kermakakuista, koska mun äitihän on leipuri "viralliselta" ammatiltaan. Mun mielestä meillä vois olla vaikka joku suklaakakku raikkaalla marjalla täytettynä tai vaikka Britakakku. Mutta onneksi sitä on tässä aikaa fundeerata ja keskustella vielä ammattilaisenkin kanssa asiasta.

kuva

-Elina