maanantai 19. elokuuta 2019

puheita ja pari leikkiä

viimeiset neuvottelut ennen ohjelman alkua
 Ruokailun ja pienen ruuansulattelun jälkeen alkoi ohjelmaosuus. Ensimmäisenä saimme kuunnella kaasojen puheet. Näissä muisteltiin matkaa tapaamisestamme nykypäivään. 



Kaasojen jälkeen pääsi suvun vanhin eli Maurin tällä viikolla 90 vuotta täyttävä mummu ääneen. Hän on kova runoilija ja tarinan kertoja ja häneltä kuulimmekin juttuja Maurin elämän varrelta. 



Halusimme vain kaksi puhetta, sillä se sopi parhaiten juhlamme luonteeseen. Morsiamen isän puheenkin päätimme jättää pois, koska isällä oli tarpeeksi jännitystä laulussaan vihkimisen yhteydessä.

Näiden puheiden jälkeen saimme kuulla kaverini Janeten laulua. Häntä säesti hänen siskonsa ukulelellä ja kappale oli Täydelliset alkp. es. Aurora. Kappale oli Maurin idea ja Janettea pyysin jo aika suunnittelun alkuvaiheessa laulamaan. Hän itse keksi pyytää siskoaan säestämään ja ukulele oli ihanan persoonallinen valinta siihen


Tämän avauksen jälkeen alkoi ensimmäinen ohjelmanumero, tiukka visa hääparista.
Kysymyksinä oli mm. Mikä oli hääparin lemmikkikissojen nimet, Mikä Maurilta meni hajalle ensimmäistä kertaa tullessaan Seinäjoelle sekä Hääparin yhteiset kiinnostuksen kohteet.


Kahdeksasta kysymyksestä parhaiten vastaanneita joukkueita oli kaksi ja kummmatkin tiesivät 7/8. Palkinnoksi jaettiin virvoittavat trip-mehut. Palkinnon keksiminen oli yllättävän vaikeaa, sillä sen tuli sopia tarpeen mukaan myös lapsille. Aluksi ajattelimme jäätelöitä, mutta juhlapaikalla ei ollut pakastinta. Jääkaappikylmät juomat upposivat voittajille kuin kuuma veitsi voihin.



Tähän väliin viimeisenä ohjelmanumerona oli kaasojen ideoima välijumppa. Juhlaväelle jaettiin paperi ja eri kohtien mukaan vieraiden oli noustava ylös. Meidän tehtävänämme oli arvata mikä oli juhlavieraiden nousemisen syy. Loppujen lopuksi ei tämä leikki ollut niin kovin miellyttävä helteellä, mutta onneksi kaikki vieraat kuitenkin osallistuivat innokkaasti.


-Elina


sunnuntai 11. elokuuta 2019

onnittelut ja suoraa syömään

Juhlapaikalle päästyämme kokoonnuimme ensin koko joukon voimin ulos. Siellä Maurin bestman H piti pienen alkujuonnon. Näiden tervetulosanojen myötä juhlijat tulivat sisälle perinteiseen onnittelujonoon. Onnittelujonosta halusin pitää kiinni, sillä se on kiva tapa päästä juttelemaan kaikkien vieraiden kanssa.

Meidän juhlissa ei tarjottu mitään alkumaljoja, sillä halusimme juhlan alun olevan nopea. Toki alkukokoontumisen aikana olisi ollut mahdollisuus onnittelumaljoille, kun sää salli kokoontumisen ulkona. Mikäli kuitenkin olisi satanut ja tervetulopuhe olisi pitänyt pitää sisätiloissa, ei onnittelumaljoille olisi ollut oikein hyvää tilaa. Joten päädyimme ratkaisuus olla tarjoamatta onittelumaljoja.


Onnitteluista selvittyään vieraat pääsivat etsimään istumapaikkaansa. Pyrimme myös, että suurimmasta osasta vieraista olisi otettu kuva paris-/perhekunnittain. Siis näistä pariskuntakuvista tuli niin hienoja, että mun äitikin päätyi laittamaan heidän kuvansa esiin kehyksiin lapsuudenkotiini.


Kun kuvat ja paikat olivat löytyneet, saivat vieraat siirtyä suoraa ottamaan ruokaa. Käytännössä me haimme ruokamme viimeisenä, kun olimme onnitteluista päässeet. Näin ollen vältyttiin alun turhasta pönötyksestä ja nälkäiset vieraamme saivat vatsoilleen täytettä.

ruokalista
Täällä aiemmin kerroin jo meidän menun rakentamisesta ja siitä kuinka meille ei tullut virallista pitopalvelua. Keittiöllä hääräsi veljeni anoppi, kaimani Elina. Apureikseen hän sai veljeni kihlatun kaksi kaveria. On se näin jälkeen päin ajateltuna uskomatonta, kuinka onnekasta on omistaa ympärillään avuliaita ihmisiä. ♥

Pääruuan eli nyhtöpossun Mauri sekä äitini valmisti valmiiksi pakkaseen, josta sen sai vaan sulattaa ja lämmittää juhlapäiväksemme. Tämän lisäksi valmistimme kasvisruuaksi täytettyjä paprikoita, jotka täytimme myös valmiiksi häidemme aattona. Elinalle jäikin tehtäväksi vaan pilkkoa salaattipöytään ainekset, keittää, paistaa ja lämmittää tarvittavat ruuat sekä laittaa ne esille. Onneksi hänkin pääsi paikalle jo hääaattona, niin pilkkomiset saatiin silloin jo hyvään malliin.


Ruuasta saimmekin vaan hyvää palautetta. Nopeasti laskettuna ruokien raaka-aineet maksoivat yhteensä noin 330€. Tätä edesauttoi se, että tarjottavat perunat sekä maito saatiin vanhempieni maatilalta. Myös puolukkasurvokseen käytetyt puolukat löytyi äitini pakkasesta. Siis lähiruokaa parhaimmillaan. Saimme myös jotain alennusta hakiessamme raaka-aineita suoraa Valion tehtaanmyymälästä sekä muuten tutkien kauppojen tarjouksia.

-Elina