Äitini on säästänyt huntunsa, johon pitäis kyllä tehdä muutamakin muutos, että se ei herätäis niin paljon kasariviboja. Muutoin huntu on hyvässä kunnossa 25 vuoden ikään nähden.
Huntu olisi helppo purkaa osiin ja käyttää esimerkiksi vain "päähinettä". Toki en toistaiseksi vielä lämmennyt pannalle, vaikka niitäkin nykypäivän hääkokonaisuuksissa näkee. Toisaalta äiti ei ollut täysin innostunut ajatuksesta, että hänen huntunsa silvottaisiin tai nykyaikaistettaisiin.
Siinä sovittelun lomassa kävi ilmi, että äidin siskot (mun kummitädit) ovat käyttäneet mun mummon huntua, joka on selvästi yksinkertaisempi ja ajattomampi. En ollut aiemmin ajatellutkaan muita vaihtoehtoja kuin äidin hunnun käyttö, mutta tällä hetkellä kiinnostaa mummon huntu myös. Olen ainut tyttö äidin puolen serkuistani, joten mummonikin olisi hyvillään, jos jatkaisin hänen huntunsa käyttöä.
-Elina
-Elina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti