tiistai 28. elokuuta 2018

perheenjäsenten pukeutuminen häissä

Kaasojen ja Bestmanien pukeutumisesta kirjoitan tarkemmin ensi kuussa, kun ollaan saatu yhteinen hääpalaveri pidettyä.

Meidän perheellä on ainallu tapana pukeutua jotenkin mätsäävästi. Esimerkiksi isän synttäreillä kaikilla oli jotain violettia. Tämä tapa itseasias oli käytössä jo mun vanhempien häissä, joissa isän ja äitin veljillä oli samanlaiset valkoiset puvut ja mun papoilla harmaat puvut. Ja itseasias on ihan kiva, että perheenjäsenet erottuu jotenkin.

Äiti

Äiti yleensä, aina edelleenkin, kysyy multa mieleipidettä, mitä se eri tapahtumiin päällensä laittaa. Joten meidän häät ei tee asiassa poikkeusta. Koska haluan meidän juhlista rennot, niin oon äitillekin yrittäny puhua, ettei mitään satasten mekkoja tartte ostella. Ja itseasias oon äidille oman Pinterest -taulun keränny inspiraatioksi pukeutumiseen. Äiti on itte innostunu, jos se pitäis hattua tai muuta vastaavaa hiuskoristusta, mutta se hankitaan, jos sopiva osuu silmään kohtuuhintaisena.



Isä ja veljet

Mun isä on ehdoton pukumies, mutta ei kuitenkaan pelkää käyttää värejä. Veljet taas kuin veistetty eri puista. Nuorempi luottaa farkut + huppari kokonaisuuteen ja vanhempi selkeästi enemmän insinöörismies.
Jotenkin rennosti haluaisin, että hekin pukeutuvat. Ei välttämättä ihan täysin koko pukua, vaan yhdistelemällä rentoja asusteita ja eri materiaaleja.


Ihanan poikamainen henkselikokonaisuus. Sopis pikkuveljille kuin nenä päähän. Muistaakseni kuitenkin toisen pikkuveljen kihlattu sanoi, että hän haluais sulholleen henkselit heidän häihin. Joten ehkä en vie sitä asua häneltä.


Pelkkä liivipuku on ihanan rento, mutta kuitenkin asiallinen. Tää sopis kyllä tosi mukavasti myös bestmaneille. 


Onko muilla sananvaltaa oman perheensä pukeutuimiseen?

-Elina
TJ 283

tiistai 21. elokuuta 2018

meille häissä tärkeää

Viime aikoina me ollaan käännetty katse suurempaan kokonaisuuteen. Mitä haluamme, että vieraille jää mieleen meidän häistä. Ja mitkä asiat ovat meille morsiusparina tärkeitä.

Kaasojen ja Bestmanien kohtuullinen kuormittaminen

Koska kyseessä on meidän häät, haluan että suurimman stressin kannetaan me. Myös juhlassa, vaikka heidän tehtävänä on pitää kaikki langat käsissä, en halua sysätä heille liikaa tekemistä. Häpeäisin silmät päästä, jos he joutuisivat hääräämään keittiöllä esimerkiksi iltapalan kimpussa. Mieluummin teen itte paljo ja saan nuhtelut Maurilta kun ressaan liikaa kuin se, että mulle tärkeät ihmiset raataa meidän puolesta henkihieveriin.

Vihkiminen

Päivän kohokohta! Katsottiin viime viikolla kaverin häävideo heidän viime vuoden häistä. Täytyy sanoa, että kirkko-osuudella herkistyin aivan uudella tavalla. Takaraivossa vaan jyskytti, että kohta mä olen tuossa tilanteessa. 

Vieraiden viihtyminen

Oikeastaan ollaan yritetty suunnitella juttuja enemmän vieraiden näkökulmasta. Toki meidän omien mieltymysten mukaan. Mutta en halua, että meidän häissä tulee kenellekään tylsää.

Ruoka ja Juoma

Sanoisin, että ruoka on aina pääroolissa, oli juhlat sitten mitkä tahansa. Juomaakin on oltava riittävästi, mutta sen ei saa nousta mitenkään pääasiaksi. Enemmänkin toivoisin sen olevan vieraille rentoutumiskeino kuin janojuoma. 

Musiikki

Meille tärkeää on, että se on meidän näköistä. Kuitenkin haluan myös, että edelleen mennään vieraat huomioiden. Mulla on meistä selkeästi laajempi musiikkimaku, sillä kaikki klassisesta raskaaseen musiikkiin löytyy mun arkikuuntelulistalta. Mauri pudottaa pois kaiken herkistelymusiikin. Tämän vuoksi oli vaikeaa löytää kappaletta esim. kirkkoon esitettäväksi, koska mä en halunnu liian yleistä biisiä eikä Mauri itkuvirttä. 

Rennot bileet

Oikeastaan halutaan pudottaa kaikki jäykkyydet pois juhlapaikalle tultaessa. Toki joistain perinteistä pidetään kiinni, mutta halutaan tehdä nekin omaan tyyliin sopiviksi.

Meidän tyyli

Kaikki siis nitoutuu tähän. Mutta mikä se meidän tyyli on? Se on rento ja leikkisä, ihan niinkuin mekin pariskuntana. Ei mitään turhia kommervenkkejä, vaan yksinkertaista ja eleganttia. Vaaleanpunaista merkitsemään iloa ja nuoruutta ja musta ryhdittämään sitä. 

-Elina
TJ 290

sunnuntai 19. elokuuta 2018

häävieraana 4

Aiemmat häävieraana postaukset pääset lukamaan täältä.

Eilen 18.08.18 oltiin juhlimassa mun työkaverin avioitumista. Olin ehkä vähän huono bloggaaja, koska vasta illan hämärtyessä muistin ottaa muutaman kuvan koristeluista.

Tämän parin vihiminen tapahtui Evijärven kirkossa ja juhlat tanssittiin Kortesjärven Rantamajalla. Juhlapaikalla oli käytetty paljon erilaisia valosarjoja, jotka valaisivat mukavasti pimenevää kesäyötä. Onneksi myös sää suosi eilisen pariskuntia, sillä niitä oli useita suositun päivämäärän johdosta.


Teemaväreinä häissä oli persikka ja harmaa. Pöydät oli koristeltu omaan silmään kivan yksinkertaisesti. Jokaisessa pöydässä oli kaksi ikean maljakkoa joissa neilikka ja harsokukka. Sen lisäksi oli harmaa kaitaliina ja patterivalot. 

Menu ja ohjelma oli painettu kartongille, jotka oli nidottu yhteen sydämen muotoon. Tästä tykkäsin tosi paljon, perinteisten pöytäkolmioiden sijasta! 



Ohjelmana oli mm. hääristikko, jonka vastanneiden kesken arvottiin palkintoja ja lakanoiden viikkaus kisa. Läsäksi perinteiset sukkanauhan ja kimpun heitto löytyi ohjelmistosta. 

pyysin mauria näyttämään iloisemmalta, sain hulluhatuntekijä -ilmeen
Itse pidin silmällä myös häiden aikataulua, koska vieraita oli suunnilleen sama määrä kuin meillekin on tulossa. Sai vähän tartuntapintaa siihen, kuinka paljon tarvitsee mihinkin varata aikaa.

Seuraavana vuorossa taitaakin olla meidän häät. Jännittävää.

-Elina

TJ 293

torstai 16. elokuuta 2018

kampaaja- ja kampauspohdiskelua

Häihin kampaajahommat on ihan auki vielä. Mun kaasoilla kummallakin on Kauhajoella oma "vakiparturi", mutta itsellä ei ole mitään kokemusta Kauhajoen partureista.

Itselläni ei ole kyllä Seinäjoenkaan partureista sen ihmeellisempää kokemusta. Viime kesänä kävin yhdessä parturissa pariinkin otteeseen, mutta en vain päässyt samalle aaltopituudelle kampaajan kanssa, joten siitä ei muodostunu mun vakipaikkaa.

Kun nyt taas halusin uudistaa mun blondeutta, oli etsittävä uusi parturi, jota koittaa. Aiemmin keväällä meidän postilaatikkoon oli jaettu tässä lähellä sijaitsevan parturin mainos, joten päätin testata sitä paikkaa. 

Instagram @hiuksetbymaiju
Parturi-kampaamo L'Anugossa mua palveli pirteä Maiju ja olin todella tyytyväinen kuontalon lopputulokseen. Siinä jutellessamme kävi ilmi, että hänkin on ensi vuoden morsian ja sen jälkeen jutun juurta riitti. Lopuksi Maiju heitti vielä ilmoille, että on parturina valmis matkustamaan kampaajakeikoille. Kuulostais ihan mahtavalta saada kampaajaksi joku, jonka kanssa homma toimi heti näin luontevasti. Vaatii kuitenkin vielä vähä suunnittelua, että missä pystyttäis tekemään mun kampaus niin, ettei tarttis tehdä kamalasti ylimääräisiä siirtymiä. 

Pinterest
Tällä parturireissulla sain varmistusta sille, että mun hiukset riittää yksinään kampaukseen, eikä tarvitse hankkia mitään lisäkkeitä. 

Mun suunnitelmana on hääpäiväksi saada hiukset rennolle korkealle nutturalle. Ehdottomasti haluan suurimman osan hiuksista kiinni, koska muuten hipelöisin niitä koko ajan.
Näistä kolmesta kuvasta keskimmäinen ja alin on ehkä eniten mun tyylisiä. Ylimmässä on jotain ylvästä, mutta ehkä liian huolliteltu mun makuun.

Pinterest

Pinterest
Millaisia suunnitelmia teillä on kampaajan ja hiusten suhteen? Onko kampaajat löytyneet helposti vai ovatko olleet kiven alla?

-Elina
TJ 295

sunnuntai 12. elokuuta 2018

ajatuksia naimisiinmenosta

Vaikka konkreettisesti naimisiinmenon jälkeen elämä ei koekaan suurta sisällöllistä muutosta, aiheuttaa se useissa silti pienen kriisinpoikasen.

Vaikka mekin olemme olleet kihloissa jo kolme vuotta ja siitä lähtien häät ovat olleet enemmän tai vähemmän tavoitteena, on häiden todellinen lähestyminen herättänyt aivan uusia tunteita.

Avioliiton myötä teidän elämät nitoutuu laillisesti toisiinsa, joka käytännössä myös helpottaa monen asian osalta. Se on kuitenkin vähän pelottava seikka, että laillisesti sitoutuu toiseen.
 Kyllä se elämänmittainen sitoutuminen hieman järisyttävältä ajatukselta tuntuu, jos nelikymppisenä kyllästyykin avioelämään. Tietenkään ikinä ei voi tietää, kuinka maailma makaa kymmenen vuoden päästä, eikä sitä saisi ajatellakaan.

Kuva: Pixabay

Toinen omaa identiteettiä raastava asia naimisiinmenossa on se sukunimen vaihtuminen. Vaikka oon aivan varma, että vaihdan miehen nimeen, (Nimipohdintaa kävin aiemmin jo tässä tekstissä.) on oman sukunimen hylkääminen pienen identiteettikriisin paikka. :D Monet nimittäin ainakin alumperin oppi tuntemaan mut sukunimellä, koska meidän yläasteen luokalla oli kaksi Elinaa. Joten ehkä oman sukunimeni hyvästeille, on keksittävä häihin joku arvokas riitti.

kuva: Pixabay

Mites muut, onko havaittavissa häiden aiheuttamaa henkistä kriisiä?

-Elina
TJ 300

tiistai 7. elokuuta 2018

vieraslistan ja istumajärjestyksen muovaantuminen

Puhuin meidän vieraslistan rakentumisesta helmikuussa. Nyt melkein puoli vuotta myöhemmin vieraslista on suunnilleen lukkoon lyöty. Lopullinen vierasmäärä kieppuu noin 130 hengen nurkilla kuvaajat mukaan lukien. Eli vierasmäärä kasvoi noin 10 hengellä, meidän alkuperäisestä maksimista. Päätimme sittenkin lisätä kutsuttuihin muun muassa lähimmät perhetuttumme. Parin vieraan vieressä on vielä kysymysmerkki, niiden kohtalosta päätämme lähempänä kutsujen lähetystä.

Kutsuvieraat pääosin koostuvat lähimmistä sukulaisista sekä ystävistä. Lapsia kertyy 9, joista kaikki ovat sukulaislapsia. Pariskunnat kutsutaan pareittain, mikäli olemme olleet kummankin kanssa tekemisissä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että emme lähetä mitään "+ avec" kutsuja. Vaan kaikki kutsutut mainitaan kutsussa nimeltä. Jos kutsujen lähetyksen jälkeen joku sattuu löytämään partnerin, niin se on voi voi. Välttämättä raja on johonkin vedettävä.

Kun vieraslista oli päätetty, päätin vähän hahmotella istumajärjestystä.
Lähtökohtana halutaan sekoitella sekä mun ja Maurin kavereita/sukulaisia keskenään.
Etiketin mukaan pariskunnat tulisi sijoittaa istumaan vastakkain. Päätin kuitenkin, osittain käytännöllisyyden vuoksi, asettaa pariskunnat vierekkäin. Kuitenkin niin, että suunnilleen jokaisen naisen vieressa ja vastapäätä istuu mies ja toisinpäin.

Kaverit sain sujautettua suhteellisen kivuttomasti kahteen 26 hengen pöytään. Juhlapaikalta löytyy neljän ja kuuden hengen pöytiä. Sukulaisten istumista täytyy vielä jumpata, mutta ainakin olen jo ajatellut, ketkä meidän sukulaisista sopii henkilökemiallisesti lähekkäin.

Itseasiassa olen vähän yllättynyt, kuinka helposti alustava istumajärjestys lopulta muovautui. Toki asiaa helpottaa se, että haluamme pitkiä pöytiä. Haluamme, että häävieraat tutustuvat toisiinsa, eivätkä istu vain perhekunnittain omissa pöydissään.

-Elina

lauantai 4. elokuuta 2018

meidän Photo Booth idea

Meni jonkin aikaa, kun keksin meille sopivan tavan toteuttaa Photo Booth. En jostain syystä ole ollenkaan lämmennyt ajatukselle esimerkiksi Polaroid kuvista tai viiksistä rekvisiittana.

Ihan ensimmäinen idea mulla oli, että meidän potretit olisi otettu vasta kirkon jälkeen ja sinä aikana vieraiden aktiviteettina olisi ollut Photo Booth. Tämän jälkeen Photo Boothia ei olisi enää ollut loppuillan ohjelmassa. Kun sitten aloin pohtia, tulisiko vieraiden aika kuitenkin pitkäksi siinä odotellessa, niin siirsimme potrettien oton suosiolla ennen vihkimistä.

Kuvauspisteen tausta myös aiheutti vähän harmaita hiuksia. Aluksi pohdin jotain harsotaustaa, johon kiinnitettäisiin valoja. Kunnes törmäsin Pinterestissä vielä meille sopivampaan ideaan. Näillä näkymin valokuvaustaustana on maalattu (varmaan vaaleanpunainen) levy, johon kiinnitetään köynnöstä koristeeksi.

Kuten sanottua, en ollenkaan lämpee niille perinteisille rekvisiitoille kuten viiksille ja huulille. Kun sitten törmäsin Pinterestissä hauskoihin kuviin, joissa oli käytetty eri kokoisia kehyksiä, olin aika varma, että niitä meille. Sittemmin kun päätimme ottaa Etelä-Pohjalaisuutta mukaan häihimme, tuli mieleeni puhekuplat murteella kirjoitettuna. Siispä meidän Photo Boothiin tulee murrepuhekuplia ja muutama erikokoinen kehys.

testi puhekupla
Jäljellä oli enää pohtia, kuinka tämä kaikki toteutetaan. Sen lisäksi, että meidän valokuvaaja ottaa "virallisemmat" vieraskuvat Photo Boothissa. Aiomme valjastaa loppuillaksi mun kameran jalustalle ja siihen jonkun etälaukaisijan. Koska mun kameran pystyy yhdistämään nettiin ja sitä kautta siirtämään kuvat suoraa toiselle laitteelle, pystytään kuvat välittää vieraille vaikka heti. Ettei jokaisen vieraan tarvitse muodostaa laiteparia mun kameran kanssa, niin suunnitelmana on, että kamera yhdistetään joko tablettiin tai suoraa mun puhelimeen, josta kuvat voidaan välittää.
Tähän pisteelle pitää toki kaiken tämän tekniikan vuoksi "palkata" joku hoitaja. Ajattelinkin kysyä tehtävään muutamaa mun serkkua. Suurin osa heistä on poikia ikähaarukalla 15-18, eikä välttämättä kamalasti muuta innostavaa puuhaa meidän häissä ole.

Olen itse tyytyväinen tähän ideaan, sillä kamalasti ei tarvitse hankkia mitään. Vähän askarrella, maalata tausta, hankkia kehykset ja lahjoa serkut, ei siis suurta stressiä.

-Elina
TJ 308

keskiviikko 1. elokuuta 2018

valokuvaajan tapaaminen

Viime lauanataina se tapahtui, nimittäin tapaaminen ja sopimuksen kirjoittaminen valokuvaajamme kanssa.
Valokuvaajamme Kata Rotstén toimii yrittäjänä Kankaanpään valokuvaamossa. Valokuvaamo sijaitsee Kankaanpään keskustassa, mutta Kata on tehnyt paljon myös asiakaskuvauksia kuten häitä ja hautajaisia perus muotokuvauksen lisäksi.

Mua vähän huvitti käyntimme aikana, kun huomasin, että valokuvaajamme on luonteeltaan aivan kuin toinen mun kaasoista. :D Vähän hiljainen, mutta kuitenkin iloinen asiaskaspalvelja. Henkilökemiat siis pelasivat hyvin yhteen.

Valokuvaamopalvelun avulla Katan kautta hoituu myös valokuvien teettäminen, mm. kuvan painattaminen MDF-levylle, alumiinille tai suoraa Canvas -tauluksi onnistuu. Tätä palvelua tulemme luultavasti käyttämään sitten häiden jälkeen.


Itse hääpäivän valokuvaus alkaa klo 13:00, luultavasti Maurin ja bestmanien yhteiskuvilla. Sen jälkeen meistä otetaan First Look -kuvat, sitten mun ja kaasojen ryhmäkuvat ja lopuksi vielä meistä potretit. Tähän on siis varattu aikaa kaksi tuntia.
Valokuvat otetaan Kauhajoen keskustassa puistoalueella, jossa on joen ylittävä kävelysilta. Näin ollen yhdessä paikassa pystytään kuvaamaan niin veden lähellä, modernilla puusillalla sekä puistossa. Lisäksi alue sijaitsee kivenheiton päässä kirkosta, joten siirtymiin ei tarvitse kuluttaa paljoa aikaa. Sään salliessa, voidaan jotain potretteja käydä vielä nappaamassa auringon laskun aikaan juhlapaikan läheisyydessä peltomaisemissa. 

Koska meillä on niin valo- kuin videokuvasukin, sovimme, että kättelyn aikana Kata ei ole kättelypaikalla. Vieraat ohjataan kättelystä photo booth -pisteelle, jossa heidät valokuvataan perhekunnittain/pariskunnittain. Nämä kuvat vieraista lähetetään kiitoskuvien yhteydessä vieraille.

Meidän kuvaus on tällä hetkellä suunniteltu kestämään klo. 13:00-22:00 eli 9 tuntia. Hintaa kuvaukselle kertyi 700€, jossa huomioitu pieni alennus bloginäkyvyydestä. Mahdolliset lisätunnit menevät hinnaston mukaan 80 €/h.
Alkuperäinen tarjous oli 8 tunnista, mutta haluamme aamun kuvaukseen sisällyttää myös ryhmäkuvia, niin lisätunti ei ollut pahitteeksi. Uskomme myös, että kuvauksen päättäminen kymmenen aikaan illalla, on ok aika. Maurin sanojen mukaan: "ensimmäiset on jo siihen aikaan lähteny ja sammunu". 

Sanomattakin on selvää, että olemme tyytyväisiä valitsemaamme kuvaajaan. Innolla odotamme hääpäivän kuvaussessioita.

-Elina
TJ 311