polttaripäivä!

Pienenä mileenpalautuksena täältä voi käydä lukemassa, millaisia polttareita toivoin.

Mun polttarit alkoi lauantaina 23.5. ysin jälkeen sillä, kun sain sosiaaliseen mediaan spämmikuvia polttarivieraista mun kasvoista tehty maski päällä.

tällä tyylillä x11

Tämän jälkeen tila-auto sekä henkilöauto saapuivat noutamaan mua meidän porukoilta.

Tähän väliin siis huomiona, että olin aika varma mun polttareiden olevan juurikin tänä viikonloppuna, koska aika oli käymässä vähiin. Toisena huomiona on, että meillä ei todellakaan ollut mitään ajatusta mennä kyseisänä viikonloppuna mun porukoille. Vaan Mauri ilmoitti asiasta mulle edellisenä iltana töistä tuleessaan. Tämä siis herätti mun epäilystä entisestään, koska mitään fiksua painostavaa syytä tähän ei ollut. Joten sinällään tämä "kaappaus" ei tullut yllätyksenä.

retkikunta valmiina!

Määränpäänämme oli Merikarvia ja siellä pieni melontareissu osittain koskisissakin paikoissa.

Avoimin mielin, mutta pieni pelko päällä lähdettiin kanoottireissulle, joka osoittautuikin ihanan rentouttavaksi touhuksi. Matkaa myös edesauttoi pieni terve kisailumeininki hyvällä porukalla. Myös toisen kaason ihastuttava "Kanootin kapean vesille työnsin. Seuraa nyt majavaa vaeltavaa." - laulu kohotti tunnelmaa.

lautassa

Lauantain sää ei ollut mikään ihanteellinen, mutta onneksi aamun vesisade oli väistynyt ennen kanoottireissua. 

Melonnan jälkeen suuntana oli Kankaanpää ja maittava annos lasagnea. NAM! My favorite!

sain kirjeitse aina tietoa seuraavista tapahtumista

 Ruuan jälkeen siirryimme Kankaanpään Stage Bar - Karaokeen, jossa meille oli varattu pieni drinkkikoulu. Meikäläinen sai tehdä ensimmäisen taidonnäytteen. Itsekehuna täytyy sanoa, että mun Sex on the Beach onnistui aika mainiosti! Toisena drinkkinä tein Morning Mistin, josta tais tulla mulle toinen lempparidrinkki.

drinkkilista

Drinkkien teon lomassa käytiin pieni kisailu siitä, kuka polttarittarista tietää morsiammen parhaiten. Oheistoimintana vetäisin Ellinooran Carrien karaokessa, sekä tottakai kattottiin vähän lätkää.

Morning Mist

 Tämän jälkeen lähdettiin ttas kruisailemaan takaisin Marikarvialle päin. Matkalla tehtiin random pysähdys yhdellä p-paikalla. Vuorossa oli joukkuekisa. Tämä tuli hyvään kohtaan, sillä kaikki olivat hieman väsähtäneitä ruuan ja drinkkien jälkeen.

Meidät jaettiin kolmeen ja joukkueviestinä tehtävämme oli saada dipattua tamppooni pulloon, turvottaa tamppooni pullossa olevalla vedellä ja kuljettaa pullo joukkueen seuraavalle jäsenelle. Ei mikään helpoin tehtävä tuulella.

Pyllistelevät naiset oli varmasti ohikulkijoille ihmetyksen aihe.

Saavuimme takaisin Merikarvialle ja tällä kertaa Mericampingille, josta meille oli varattu saunat. Oli siis morsiussaunan aika. Mut istutettiin havujen (ettei unohdu elämän kivikkoisuus) sekä kuuman kolikon (tuo vaurautta) päälle. Tämän lisäksi selkään hierottiin aimo annos suolaa, ettei vanha suoja enää alkaisi janottaa. Lopuksi vielä vaippa päähän hedelmällisyyden takaamiseksi. Siinä sitten muutamat löylyt heiteltiin, kunnes kävin vielä viskaamassa eksäni mereen. Yhteensä saunottiin noin tunnin verran, ja hulluimmat kävivat uimassa asti. Musta on tullut niin nössykkä vanhemmiten, että en uskaltanut kastaa kuin nilkkaan asti.

Saunan jälkeen muutama tyyppi joutui lähtemään, mutta meidän muiden ilta jatkui Porissa. Sieltä oli vuokrattu keskustan taajamasta meille omakotitalo. Ilta oli selkeästi jatkumassa viihteelle. Vaimokokeeni ei kuitenkaan ollut päättynyt talolle saapumiseen, toisin kuin luulin. Vaan keskustaan jalkautuessamme sain LAST CHALLENGE -kuoren.

Mun tehtävänä oli selfiebingo. Eikä riittänyt yksi, vaan täytyi olla kaksi bingoa. Selfiebingon oikean viihdearvon saamiseen olis tarvittu kyllä enemmän kulkijoita Porin keskustassa. Uskon, että sää vaikutti ihmisten vähyyteen. Sain kuitenkin, ehkä jopa pienellä vilunkipelillä, kaksi bingoa, joten pääsimme siirtymään baariin.

Meille oli varattu pöytä Heidis bier barista, joka on After-Ski baariketju, jossa mm. pöydillä tanssiminen on sallittua. Oli siis aivan mahtava baarivalinta! Polttarikirjeen saadessa baarivaatteet sanan kohdalla huokaisin syvään, sillä mikään perus Ilona ei välttämättä olis rankan päivän jälkeen jaksanut innostaa. Ainoana miinuksena paikalle antaisin sen, ettei siellä oikein voinut jutella, kun musiikki soi niin kovalla. Musiikista kuitenkin myös plussaa, koska soi tosi kivoja nostalgisiakin biisejä!

Ruohonjuuritasolla

Loppukateettina sanottakoon, että oon tässä elämänvaiheessa saanut todeta, että mulla on aivan mahtavia ystäviä! Kuinka onnekas ihminen voikaan olla, kun on haalinut niin sopivan hulluja ihmisiä ympärilleen. Plus suuri kiitos kaasoille vaivannäöstä, joskus kenties toisin päin. ;)

-Elina

TJ10

noin kolme viikkoa jäljellä

Jos tarkkoja ollaan, niin kaksi ja puoli viikkoa jälkellä. Iik! 

Viime viikolla kävin kampaajalla testailemassa mun kampausta. Siitä tulee niin hieno! Mutta viikon kohokohta oli ehdottomasti mun puvun kotiuttaminen perjantaina. Sopivasti Maurille oli järkätty polttarit lauantaiksi, niin sain rauhassa testailla mun mekkoa ja meikkiä yhdessä. Onneksi testailin, sillä meikkiin tulee pieniä muutoksi, että se mätsää paremmin puvun kanssa. 

Enää ei olekaan kamalasti tekemistä. Päätimme arpoa istumajärjestyksen, niin sekin on kohta tehty. Myös nimet on kirjoitettu paikka"kortteihin" jo valmiiksi. Ohjelma ja ruokalistat täytyisi vielä tulostella, samoin kuin vieraskirjalappuset. Ja kakkuja tottakai vielä puuttuu.

Pahoittelut näistä kuvattomista ja varsin lyhyistä teksteistä. Mutta kerään voimia sitten kirjoitella häiden jälkeen oikeista konkreettisista tapahtumista. Ja luultavasti polttaripläjäyskin on jossain välissä tulossa.

-Elina
TJ18

Kirkkomusiikit

Meillä oli noin viikko sitten tapaaminen kanttorin kanssa. Saimme kanttoriksemme ihanan lämminhenkisen Helenan, jonka kanssa olen tullutkin tutuksi teiniaikoina ripareilla isosena ollessani. Tapaaminen siis sujui varsin rennoissa tunnelmissa.

Toiveenani oli kauan aikaa saada sisääntulomusiikiksi jotain klassista pianolla soitettuna. Jonkin aikaa vaihtoehtoja pohdittuani, menetin sydämeni totaalisesti Toivo Kuulan häämarssin pianoversiolle. Mauri puolestaan ei voisi sietää pianon pimputtelua, joten olimme vähän jumissa.

Kuitenkin tapaamisessamme Mauri heltyi pianomusiikin puoleen, ja sain toivomani sisääntulomarssin. 

Poistumiseen olin kaavaillut itsekseni perinteistä Prinsessa Ruususta, koska tiesin saman soineen vanhempieni poistumisessa. Kävi kuitenkin ilmi, että vanhempani häissä soi myös Kuulan häämarssi. Joten sanoimme ei kiitos Ruususelle, sillä kyllä jotain omaa täytyy olla.

Kanttori ehdottikin Marko Hatanpään Trumpettisävelmää. Niimpä valinta oli helppo. Kevyt ja nopeatempoinen Trumpettisävelmä sopi hyvin poistumiseen. 

Näiden lisäksi laulamme häävirren nro 822 suvivirren sävelellä sekä isäni laulaa Juha Tapion Vuodet vieriä saa. Kyynelkanavat tulevat aukeamaan viimeistään siinä vaiheessa, vaikka jo kanttorin tapaamisessa Toivo Kuulan soittaminen sai aikaan viluväreet. 

-Elina
TJ21

kakkutehtailua

Hääkakkujen tekemisen halusin aloittaa ajoissa. Tällä hetkellä puolet niin sanotuista pääkakuista on täytetty ja pakkasessa. Myös erilliset gluteenittomat leipomukset tehtiin jo valmiiksi.

Gluteenittomiksi teimme suklaisen kahvikakun sekä porkkanakakkumuffineja. Samalla porkkanakakkuohjeella aiomme tehdä ihan perus porkkanakakkuakin kaikille vieraille.

Suklainen pieni gluteeniton kahvikakku syntyi reseptillä:

100 g voita
1 dl sokeria
2 kananmunaa
2 rkl tummaa kaakaojauhetta
2 dl gluteenitonta jauhoseosta
1 tl leivinjauhetta
50 g rouhittua suklaata

Ensin vaahdotetaan voi ja sokeri ja sen jälkeen sekaan vatkataan hyvin vielä kananmuna. 
Tämän jälkeen lisää mukaan kuivat aineet siivilän läpi ja vatkaa aineet sekaisin. Lopuksi sekoita joukkoon suklaahiput. Paista 175 asteessa noin 25 min.

Gluteenittomiin porkkanakakkumuffineihin noin 24 kpl tarvitset:

2 kananmunaa

1,5 dl sokeria

2,5 gluteenitonta jauhoseosta

1,5 tl leivinjauhetta

ripaus suolaa

0,5 rkl kanelia

1 dl juoksevaa margariinia

2,5 dl porkkanaraastetta

0,32 dl maitoa

Vaahdota munat ja sokeri. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää ne munavaahtoon kevyesti sekoittaen. Lisää vuorotellen rasva, porkkanaraaste ja maito. Kääntele tasaiseksi taikinaksi. Jaa taikina vuokiin ja paista 175 asteessa 30-35 minuuttia.

gluteenittomia

Mun pääkakun leipomiset ei lähteny niin hyvin liikkeelle kuin olisin toivonu. Ensimmäiset kaksi kakkupohjaa jämähti suklaahippujen vuoksi vuokaan kiinni. Loppujen lopuksi päätin jättää kakkupohjista suklaahiput pois. Onni onnettomuudessa kuitenkin, sillä epäonnistuneista kakuista tuli sopiva kakku äitienpäivään. Kakkupohjan tein Valion kakkupohjaohjeella.

Täytteen kakkuihin suunnittelin oikeastaan itse kokeilun kautta. Tästä yhdestä "satsista" riittää noin 1½ kakkuun, eli kaksinkertaisena saat kolme kakkua täytettyä.

Suklaa-appelsiini täytteeseen tulee:

200 g maustamatonta tuorejuustoa

250 g rahkaa

1 appelsiinin mehu

50 g sulatettua suklaata

ripaus vaniljasokeria

1 tl vaniljakreemijauhetta

Sekoita ensin tuorejuusto ja rahka hyvin keskenään. Sekoita joukkoon appelsiinin mehu ja sulatettu suklaa. Lopuksi lisää vaniljasokeri ja vaniljakremijauhe. 

-Elina
TJ27

TJ35

Viime tekstin jälkeen ollaan oltukin siinä kuuluisassa hääkuplassa jo melkein kuukauden verran. Samalla ollaan päästy todella lähelle hääpäivää, enää pian kuukausi jäljellä.

Oon huomannut, mitä lähemmäs hääpäivää tullaan, sitä vaitonaisempi haluan blogin puolella olla niistä konkreettisista yksityiskohdista. Täytyyhän jotain jättää yllätykseksikin. Instagramin puolelle tulee päiviteltyä varmasti herkemmin asioita, joten kannattaa ottaa se seurantaan @rakkausretkella.

Viime kuun loppuunmennessä oli viimeinen ilmoittautumispäivä. Muutama tärkeä ilmoittautuminen vielä uupuu, mutta vierasmäärä on suunnilleen nyt tiedossa. 

Ensi viikolla mulla alkaakin kakkutehdas. Ja perjantaina päästään päättämään musiikeista kanttorin kanssa.

Meidän polttarit on myös edessäpäin, jonka vuoksi oonkin nähnyt jo muutaman painajaisen. Kaasot ovat kyllä vahvasti sanoneet, että mun polttariyllätys on, ettei niitä ole ollenkaan. Oon kyllä kuullut useammalta taholta, että polttareita ollaan järjestämässä.

Ainoana ikävänä seikkana häiden järjestäminen toisella paikkakunnalla on se, että suurin osa asioista täytyy hoitaa viikonloppuisin tai jotenkin livistämällä töistä aiemmin. 60 km ei kuitenkaan ole pitkä matka, mutta vaatii aina vähän pohdiskelua, kun ei ihan vaan yhden jutun vuoksi kehtaisi ajella edestakaisin.

Hurjaa edes ajatella, kuinka parin vuoden suunnittelu on jo loppusuoralla.

-Elina

TJ35