uutta puhtia suunnitteluun

Meidän hääsuunnittelu junnaa paikallaan, joka ei kylläkään oo mitenkään hälyttävää vuosi ja 9 kuukautta ennen häitä. Kesän aikana oli tarkoitus käydä katselemassa hääpaikkoja, mutta niin vaan syksy kolkuttelee jo ovelle. Toki meillä on mielessä jo juhlapaikka, mutta täytyis vaan päästä Maurillekin näyttämään tiluksia. Juhlapaikoista luvassa juttua myöhemmin.

Syksy toi tullessaan kuitenkin yllättävän muutoksen, sillä vaihdan työpaikkaa. Tai sanotaanko pikemmin, että me palataan takas tuttuun ja turvalliseen arkeen, johon totuttiin jo mun opiskeluaikana. Sain nimittäin työpaikan Seinäjoelta. Jatkossa siis ainakin mun liikkuminen parantuu, sillä mulla oli selkee salirytmi jo opiskeluaikana. Toki menee hetki, että se arki rakentuu työpäivän ympärille, mutta oon innoissaan palaamassa "vanhoihin" rutiineihin.

Työpaikan vaihtumisen myötä, aloin uudestaan miettimään häiden pitopaikkakuntaa. Suurella todennäköisyydellä tulen olemaan tuolla työpaikassa vielä häidenkin aikaan (koputan puuta), joten Seinäjoen mahdollisuus hääkaupunkina kasvoi ainakin omissa silmissä. Sulhon kanssa asiasta keskusteltua, tuli selväksi, ettei hän ollut valmis suunnittelemaan häitä muualle kuin Kauhajoelle. Joten pysykäämme tähän astisissa suunnitelmissa.

Olen lähiaikoina alkanut vakavasti harkitsemaan personal trainerin hankkimista. Oon jo melkein puhunu Maurinki mukaan, eli saataisiin siitä kiva yhteinen harrastuskin. Toisaalta olen täysin tietoinen, mitä pitäisi tehdä meidän taloudessa toisin, että kummatkin saisi muutaman ylimääräisen kilon karistettua. Eli ehkä koitetaan vielä kotikonstein.

Kaikenkaikkiaan paljon positiivisia asioita luvassa, joka varmasti auttaa inspiroitumaan hääjärjestelyissäkin.

-Elina

miten dokumentoida

Mun päässä on pyöriny jo kauan aikaa valokuvaus ja videokuvaus. Kumpaan me halutaan panostaa ja voiko toisesta pihistää? Tarvitaanko me videokuvausta vai voisko joku mun kavereista hoitaa sen? Budjettiin oon laskenu kummallekin oman osuutensa, eikä budjetin venyvyydestä keskustella. Mieluumin siis pihistetään. 

Mulla itsellä on kamera Canon EOS M10, jota luultavasti jollain tapaa käytetään hyväksi meidän häissä.

Oon siis itse aika paparatsi ja tykkään valokuvata, joten kuvien laatu ja tyyli on mulle tärkeitä. Siis valokuvaajan on oltava hyvä ja osaava. Tai ainakin hänen portfolionsa tulee olla silmää miellyttävä. Lisäksi rakastan tilannekuvia, sillä yksi kuva kertoo niin paljon juhlien tunnelmasta. Tietysti, koska omasta tuttavapiiristä löytyy myös harrastevalokuvaajia, joiden kuvat on uskomattomia, on mahdollista pihistää käyttämällä harrastelijaa. Kuten sanoin portfolio kertoo paljon siitä, onko kuvaaja mun mieleinen vai ei.

kuvat pixabay

Ja sitten se videotaltiointi. Oon kattonu varmaan liikaa Youtubesta kaikkia häävideoita, sillä oon ihan hurahtanut niidenkin tunnelmaan. Ja videoiden avulla voi palata paremmin niin papin kuin tärkeiden ihmistenkin koskettaviin puheisiin sekä häävalssiin. Tietenkin tähän voitaisiin hyväksikäyttää mun kameraa ja kuvata sillä videopätkiä, mutta haluanko ressata vieraita semmosella asialla? Ja koska mulle on tärkeää, että kuvat ja video on laadukkaita, niin en kamalasti pidä ajatuksesta kännykkälaadusta. Toisaalta Maurin, samoin kun mun vanhempien, mielestä videokuvaaja on ihan turha menoerä. Aion pysyä videotaltioinnin puolella, koska minä menen naimisiin vain kerran ja haluan muistaa sen päivän kuin eilisen elämäni loppuun asti. Muistot ovat kuitenkin hauraita ja ne voivat sumentua.

Miten muut häitään suunnittelevat ovat pähkäilleet dokumentoinnin?

-Elina

hääetiketti ja -perinteet

Luvassa paljon pohdintaa.
Meidän häät tulee olemaan, ainakin näillä suunnitelmilla, perinteiset, mutta etiketistä ja joistain perinteistä poiketaan aika rajustikin.

hääkutsu

Pidän ehkä jopa vanhanaikaisena sitä tapaa, että vanhemmat toimivat häihin kutsujina. Etenkin tässä tapauksessa, kun ajattelimme pyrkiä itse maksamaan omat häämme. Kutsumme siis meille tärkeät henkilöt, meille tärkeään juhlaan. Jotenkin kammoksun ajatusta, kuten omien vanhempieni häitä, joihin heidän oli pitänyt kutsua omien vanhempiensa rakkaimmat ystävät, koska "oli vaan pakko".

pukeutuminen

Itse ajattelin pukeutua perinteisesti valkoiseen pukuun. Maukalle tulee smokki tai musta puku. Smokkia on etiketin mukaan käytettävä vasta kuuden jälkeen alkavissa iltajuhlissa, mutta en anna sen häiritä juhlapukua valittaessa.

Vieraille muistutukseksi: valkoista käyttää vaan morsian. Tai ainakin koko valkoista. Toisaalta en ota kamalana loukkauksena, jos joku sattuu pukeutumaan valkoiseen mekkoon. Punainen asu naisvieraalla ilmeisesti jonkun etiketin mukaan tarkoittaa, että on ollut "läheisissä väleissä" sulhasen kanssa. No, empä nyt oikein tästäkään etiketistä niin perusta. Muutenkaan meidän häihin ei ole tulossa pukukoodia. Siistit farkut käyvät mun mielestä miesten juhlahousuiksi, kunhan on puvuntakki. Mikään ei näytä kamalammalta kuin huonosti istuvat puvunhousut miehellä, siispä mieluumin vaikka farkut. 

jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä ja jotain lainattua

Ehdottomasti! Mulla on jo kaavailuja mitä mihinkin tarkoitukseen hankin, mutta niistä varmasti juttua myöhemmin. Sen voin jo paljastaa, että sinistä ei tule löytymään sukkanauhasta eikä kenkätarroista.

vihkiseremonia

Nykyään taitaa olla aika perinteeksi muodostunut lyhyt vihkikaava. Ja vihkipaikkana perinteisesti kirkko. Eli aika perinteisesti mekin näillä näkymin mennään. Olen ollut häissä, joissa tahtomisen jälkeen suudellaan sekä ei suudella. Se jääköön yllätykseksi mihin me päädymme. Toisaalta me ei olla niin imeliä, että halutaan väkisin porukan näkevän meidän joka välissä pussailevan.

morsiamen luovutus

Oon ollu aina isin tyttö, joten ilomielin kävelen isän käsipuolessa alttarille. Toisaalta kuitenkin oon myös vahva itsenäinen nainen ja pärjänny ilman isän huostaa jo neljä vuotta, niin miksi kaipaisin isän saattelua alttarille? Mikä olisikaan juhlallisempaa, kuin saapua yksin kauniina ja onnellisimmillaan elämäni miehen luo. Miksi asioissa täytyy olla aina kaksi puolta?

istumajärjestys

Kirkossa morsiamen sukulaiset ja ystävät istuvat alttarilta nähden oikealla ja sulhasen vasemmalla. Mua jotenkin ihmetyttää, että kaikki eivät tuota tiedä. Toisaalta, puolella ei ole väliä, koska pian ollaan kaikki samaa sukua.

onnittelujono

Mun mielestä onnittelujen vastaanotossa, ei tarvitse olla morsiusparin vanhempia, jos ne ei oo tärkeässä osassa esim. häiden rahoittajina. Mun mielestä vanhemmat tulis olla enemmänki VIP vieraana. Maurin mielipide on kuitenki toinen. Sen mukaan vanhempien kuuluu olla ottamassa onnitteluita vastaan, koska ilman heitä ei olis meitä. Muuten meille tuleekin ihan perinteinen onnittelujonohommeli, toki siihenkin ollaan jo keksitty vähän perinteistä poikkeavia juttuja. ;)

puheet

Bestman pitää ainakin puheenvuoron onnenmaljoille. Myöhemmin juhlassa haluan ainakin mun iskän ja kaasojen puhuvan, miksei myös esim. sulhasen kummitädinkin. Ei kuitenkaan mitään tylsiä pönötyspuheita, vaan rennon letkeesti.

häävalssi

Oon kallistumassa perinteisen valssin kannalle. Toki mietin edelleen, olisiko joku "meidän biiseistä" tanssimiskelpoinen. Mutta olishan se todella hieno mennä rennosti valssin pyörteissä. Toki maurille pitäis vaan jonku opettaa ensin valssin askelkuviot, onneksi rytmitaju löytyy jo. 

Meidän oman valssin jälkeen, soitetaan varmasti vielä muutama muukin valssi, että vieraatkin pääsevät valssaamaan.

kuva

sukkanauhan heitto/kimpun heitto

Perinteiden ystävinä nämä nähdään meidän häissä. Olen kuitenkin kaavaillut jotain modernia variaatiota.

leikit

Eivät ole poissuljettuja.

Kengännostoleikki on kyllä ehkä paras, koska, jälleen kerran, luotan mun kaasojen keksivät hauskoja kysymyksiä.

Yksissä tämän kesän häissä eräs vieraista kertoi, että heidän häissään ei ollut ollut mitään perinteisiä heittoja tai ryöstöjä, joten ohjelmana oli improvisoitu näytelmä. Olivat ottaneet osan vieraista ja etsineet netistä näytelmän, jonka vieraiden täytyi tarinan mukaan improta. Tästä keskustelusta voi lukea tarkemmin, mitä tarkoitan. 

kakun leikkaaminen

Ilman polkaisua. Me tiedetään jo, että mä oon se paikka ja Mauri kaappi. Ei vaiskaa. Meidän taloudes kummatki on samanarvoisia, joten miksi polkaista?

morsiamen ryöstö

Modernisoituna kyllä. Jos morsian ryöstetään, niin haluan sen olevan näyttävä, eikä mikään kolme huppupäistä miestä tulee ja taluttaa morsiamen pois.

hääyö

Ehkä perinteisesti hotellissa. Olis ihana herätä valmiiseen aamiaispöytään ja käydä vaahtokylvyssä. Toki joltain mökiltäkin olisi mukava herätä linnunlauluun ja laittaa kaasot valmistamaan meille aamiaishommelit valmiiksi jo edellisenä päivänä.

huomenlahja

On mielestäni jotenkin turha. "Oi kiitos kulta, kun lupaat jaksaa minua aina kuolemaan asti", vai mikä tämän oikea tarkoitus onkaan? Mun mielestä olis sopivampaa, jos sulhanen ostaa morsiamen vihkisormuksen, niin morsian vois ostaa sulhaselle vaikka kellon. Tai jotain muuta käytännöllistä.

-Elina

mitä paljastaa hääblogissa

Kaikilla on eri syynsä kirjoittaa hääblogia. Osa kirjoittaa vain päästäkseen purkamaan omaa hääinnostusta, toiset taas saadakseen koottua yhteen kaikki ideansa häiden järjestelystä. Itse tykkään inspiroivista blogeista, joten toivon, että saan inspiraatioita jaettua myös teille lukijoilleni. Varmasti tulen monesti häidenkin jälkeen palaamaan blogin avulla kutkuttavaan suunnitteluaikaan, mutta pääasiassa haluan jakaa ideoita.

Monet ei halua paljastaa liikaa blogissa, ettei häät jää lukijavieraille täysin yllätyksettömiksi. Itse tulen jakamaan ainakin sneak peekeja monista asioista ennen häitä, mutta suurempia kokonaisuuksia tmv. en raaski ennen pääpäivää vilautella. Haluan kuitenkin, että asioista saa selkeän idean blogini avulla, jotta mietteistäni olisi hyötyä myös muille. 

Kaaso N tietojeni mukaan myös seurailee blogin kautta mun ajatuksia, niin onhan näin paljon helpompi pysyä kärryillä. ;)

-Elina