Saimme viikonloppuna uuden häävieraan, kutsun sitä kaipaukseksi. Maurin äiti vaipui ikiuneen sairauden uuvuttamana.
Tiesimme, että sairaus tulee viemään hänet ennen häitä. Sisimmässä tottakai toivoimme, että hän näkisi vielä juhlapäivämme.
Elämä jatkuu omalla painolla. Itse pyrin pääsemään omiin rutiineihini, että pystyn olemaan omana itsenäni Maurin tukena.
Hetkenä aamun hiljaisen
Tuli luoksesi rauha ikuinen
Ei täältä kauniimmin lähteä vois
Kuin hiljaa unessa nukkua pois.
-Elina
Kauniisti kirjoitettu. Osanottoni surun keskellä. Pitäkää toisistanne huolta. <3
VastaaPoistaKiitos <3
PoistaJaksamista surutyöhön! <3
VastaaPoistaKiitos <3
Poista