sormukset hukassa - vihkiminen osa1

Kello oli noin puoli kolme, kun siirryimme potrettikuvauksesta sakastiin odottelemaan. Toisaalta onneksi aikaa jäi, koska juuri potrettien jälkeen huomasimme, että sormukset ei oo Maurin mukana. Muutaman puhelun jälkeen selvisi, että Mauri oli jättänyt sormukset mun veljen autoon. Auto oli Maurin kaverilla lainassa, kun hän vielä kävi vaihtamassa vaatteet. Onneksi sormukset ehti  hienosti ennen vihkimistä bestmaneille.

viimeiset kiristykset ja sitte mennään

Siinä vaiheessa, kun siirryimme isäni kanssa suntion johdolla eteiseen, alkoi pieni jännitys. Ensimmäistä, ja näin jälkeen päin ajateltuna viimeistä, kertaa koko päivänä jännitti. Jännitys kuitenkin hälveni, kun Toivo Kuulan häämarssin ensimmäiset sävelet pianolla säestettynä kajahti. Mikäli joltain vielä puuttuu sisääntuloon marssi, niin suosittelen tutustumaan tähän pianoversioon täältä. Edelleen se tuo kyllä hymyn huulille ja sydämen pamppailemaan.

sulhoa jännittää

Aivan vihkitilaisuuden aluksi sytytettiin muistokynttilä Maurin äidin muistolle. Jo tässä kohtaa meinasi oma kyynelkanavani pettää, mutta onneksi pääsin vielä "jaloilleni" suhteellisen nopeasti. Nyyhkytyksestä päätellen, taisi usealla Maurin sukulaisistakin kyynelkanavat aktivoitua.

 Kaasoni M luki raamatunkohdan, johon olimme valinneet 1. kirje Korinttilaisille 13 1-7. Tämä on se varmaan yleisimmin häissä luettu teksti. Vaikka miten olisimme halunneet olla erilaisia, niin myönnettäköön tämä on vaan niin ihana kohta. "Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii."

Pappi vertasi vihkipuheessaan elämää tandempyörällä ajoon. Ja muuta en oikeastaan muistakaan. Onneksi kaikki on videolla. Pappimme oli kyllä sopiva meidän makuumme. Vihkiminen oli tilaisuutena rento, mutta ei kuitenkaan unohdettu, miksi olimme kirkossa. Vaikka emme olekaan mitään kiihkouskovaisia, niin itse uskon johonkin. Uskon, että kaikkien elämänvaiheet on osa jotain suurta ajatusta. Me vaan näemme vasta jälkikäteen, miksi kaiken menneisyydessä piti tapahtua niinkuin tapahtui

sormukset tiskiin

Jatkan vihkimisestä vielä toisessa osassa, kun tuntuu, että tekstiä tästä syntyy.
Kuvat Kankaanpään Valokuvaamo

-Elina