tiistai 6. kesäkuuta 2017

tapoja on monta

Itselle se on ollut oikeastaan itsestään selvää, että meidät vihitään perinteisesti kirkossa. Maurikin on jotenki tykästyny ajatukseen.
Naimisiinmeno tyylejä on oikeastaan niin paljon, kun on ihmisiäkin. Jokainen haluaa varmasti häistään sellaiset, jotka ovat omannäköiset. Mitä enemmän kuulee muiden ideoita, alkaa kaikissa valinnoissa olla omat hyvät puolensa.

Jos mulla ei olis niin isoa ja tiivistä sukua, olis meille aika varma valinta mennä naimisiin vaikka mökillä vain lähimmäisten sukulaisten ja ystävien ympäröimänä. Tässä taannoin yhden luokkatoverin kanssa puhuin, kuinka he ovat suunnitelleet menevänsä naimisiin kotipuutarhassaan pienellä budjetilla. Kuulostaa niin ihanalta.

kuva
Helpoin tapahan naimisiin on päräyttää maistraatissa. Avioliitto on nimenomaan kahden ihmisen välinen sitoumus. Miksipä ei kävisi maistraatissa laittamassa paperit kuntoon ja sitten vaan kahdestaan syömään jonnekki hienompaan ravintolaan. Koska tiedän oman sukuni olevan juhlahullua sorttia, kaikki suorastaan vaatisivat joitain juhlallisuuksia, vaikka maistraatissa tahdon sanottaisiin.

Houkuttavin tyyli, jota ehdotin Maurillekin aluksi, olisi jakaa juhlijat kahtia. Pitää juhlat erikseen sukulaisille ja ystäville. Tämä idea kuitenkin meillä kariutui kahteenkin tekijään. Tiedän varsinkin mun setien odottavan innolla häidemme iltajuhlia ja niitten rennon letkeää meininkiä. Toinen on, että meidän kummankin laajat kaveripiirit olis vaikea saada mahtumaan millekään mökille yhtäaikaa. Joten ihan vain kustannussyistä on pitäydyttävä perinteisessä tavassa juhlia.

-Elina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti